Kuvia

Linkki kuviin kartalla: http://picasaweb.google.com/laurinkuvat/Tusinasaaret200702/photo#map


Asklepeionin temppeli

Temppelin vartija

Aurinko laskee Kosilla

"Turkin rantoja hipoen Symille"

Symi yöllä

Symi päivällä

Penelope Symillä

Veneitä Lindoksen Akropoliilta

Athenen temppelillä

Uimalaguuni vuorelta

Lindos ja Akropoli

Tsiksit avomicrassa

Rodoksen sataman vartijat

Pikku hanuristi

Tiloksen biitsi

Kisuli puussa

Tuoretta lähiruokaa

Tulivuoren kraateri Nisiroksessa

Nikeian kylän kirkko

Näkymä tornista

Nikeian kaduilla

Bodrumin linna

Penelope Ottomaanien puristuksessa

Kirkko ja vene (Lipso)

Underbara kvinnor vid vatten

Delffiinien houkuttelua tonnikalalla - huonoin tuloksin

Leros

"No, pitäähän sitä huviveneessä helikopteri olla!"
(nimi: Ice, hinta: n.150 milj.€, omistaja: joku persaukinen itänaapurista)

Liros ja Lepso, eiku Lipso ja Leros

Ainoiden perinteisten pesusienien sukeltajien Kalymnokselta matkamme jatkui kohti pohjoista. Tarkoista kohdesuunnitelmista oli reissun tässä vaiheessa luovuttu ja kohde valittaisiin huutoäänestyksellä ensimmäisen miehistön jäsenen väsähtäessä... Päivän päätesatamaksi arvottiin Lipso. Saari on pieni ja siellä asuu 650 ihmistä. Pääsatama sijaitsee saaren keskuksessa, joka tarjoa matkailijalle useita tavernoja. Parkkeerasimme Penelopen kylän ponttoonilaituriin, joka oli hieman kylän betonista päälaituria ulompana. Laiturimaksuja ei kukaan kysellyt, tosin ei laiturilta saanut sähköä eikä vettä vaikka ko. pömpeleitä laiturilla olikin. Lipson nähtävyydet rajoittuvat parin museon lisäksi hyviin uimarantoihin, joista testasimme laituriamme lähimmän. Noin 200 metrin päässä sijainnut ranta saa hyvät arvosanat. Vesi oli lämmintä, hiekka pehmeää, maksulliset tuolit loistivat poissaolollaan, pienenä miinuksena rannan loivuus eli sukukalleuksia pääsi uittamaan vasta melkein sadan metrin päässä rantaviivasta.

Rannalta palatessamme kävimme reissun halvimmassa ravintolassa, josta kana-gyroksia(kanaa, salaattia ja ranskalaisia pita-leipään käärittynä) sai 1,50e hintaan. Laskussa siis huomattavaa eroa Rodoksen 200 euron starttereihin. Lipson oltua matkamme pohjoinen käännepiste käänsimme Penelopen kokan takaisin kohti etelää ja Lerosta.

Leros tunnetaan mm. entisenä toisinajattelijoiden vankilasaarena, Mussolinin art-nouveau arkkitehtuurikokeilluista taloistaan sekä maailmankuulun suomalaisen kirjailijan Göran Schildtin kotipaikkana. Schildt on kirjoittanut useita kirjoja purjehduksistaan toisen maailmansodan jälkeen Daphne-veneellään ensin Suomesta Välimerellle ja sitten eri paikoissa ympäri välimerta. Kirjojen nimiä ovat mm. Toivematka, Odysseuksen vanavedessä, Aurinkolaiva sekä juuri Leroksesta kertova Dianan saari. Leroksen satamakaupunki oli aika pieni mutta Kreikkalaiseksi paikaksi vehreä palmuineen jne. Leroksen marina tarjosi suihkut, wc:t ja pesukoneet 18e hintaan (riippuu veneen koosta). Marinassa majaili myös toinen suomalaisvene Manta, jonka kotisatama Leros tällä hetkellä on. Lerokselta matka jatkui takaisin Kosille. Matkalla näimme reissun ainoat delfiinit, joista 2 tuli vastaan Kalymoksen eteläpuolella ja 1 pujotteli veneemme keulan ali Pserimoksen ja Kosin välillä.

Emboreios, Kalymnos - Lipso 27,41 nm
Lipso - Lakki, Leros 14,24nm

Lipso:
http://maps.google.com/maps?q=37+17+46,%2B26+45+52+(Lipso)&t=k&z=14

Leros:
http://maps.google.com/maps?q=37+07+48,%2B26+50+54+(Leros)&t=k&z=14

Kapina laivalla

Penelopen päällikkö ja perämies olivat jo vuosia haaveilleet purjehduksesta lähes autiolle Levitha-saarelle, joka sijaitsi keskellä Egeian-merta kaukana kaikesta, tarjoten pääsyn vain veneilijälle, purjehtijalle suojaisan ankkurilahden sekä yhden tavernan. Asukkaat saarella olisi siis laskettavissa (kai) yhden käden sormin. Myös seireenien ja delffiinien vierailusta saarella on kerrottu. Koko reissun ajan oli odotettu sopivaa hetkeä Levithan valloitukseen ja vihdoinkin osuivat matkan alkupiste(Kos), aikataulu (melkein viikko aikaa..) sekä vallitsevat tuulet NW-N kohdilleen. Purjehdus kohti Levithaa alkoi tiukassa NW-N puhaltaneessa sivuvastaisessa. Ohitimme Kalymnoksen eteläkärjen aikataulussa vaikka osa miehistön jäsenistä purnasi jatkuvasti liiasta purjepinta-alasta (sekä samalla veneen liikaa kalliistuneesta kulusta). Ininä ja narina muuttuivat avomerelle siirryttäessä lähes sietämättömiksi. Kun matkaa Levithalle oli enään n.17nm aloitti miehistö täysin ennalta arvaamatta ja pyytämättä kapinan. Lähes itkua vääntämällä vaadittiin, että veneen kokka käännettäisiin kohti lähintä satamaa. Päällikkö ja perämies tunsivat asemansa siinnä määrrin uhatuiksi ettei asioista selvittäisi enään puhumalla ellei miehistön vaatimuksiin taivuttaisi. Karttaan tutustumisen jälkeen laivan kokka käännettiin kohti Kalymnoksen Emboreios-satamaa, jonne matkaa olisi 13nm ja 3 tuntia eli ainakin 4 nm ja 45 min. vähemmän kuin Levithalle. Päällikön ja perämiehen haaveet hukkuivat siis välimeren syvyyksiin samalla kuin miehistön hymyt kääntyivät näkkärille aivan kuin mitään ongelmia ei koskaan olisi ollutkaan. Sekavissa tunnelmissa veneen kulku ohjattiin "meltemi-suojaiseen" Emboreios-lahteen. Kiinnityspaikka löytyi viimeisestä vapaasta poijusta, johon tuuli tuiversi niin ettei suurin osa miehistöstä ja päällystöstä pystynyt kunnolla nukkumaan. Emboreios tarjosi pari tavernaa sekä kaupan. Tavernoista valitsimme päivällis/illallispaikaksi Harrin paratiisin (Harry's paradise), joka osoittautui hinta-laatu suhteeltaan erinomaiseksi valinnaksi vaikkei menusta hintoja löytynytkään. Vaikka Emboreios tarjosi hyvän ruokapaikan sekä hulppeat maisemat paikkaa ympäröiville vuorille, niin päällystön mieleen jäi silti päällimmäisenä kaipuu Levithalle. Ehkä myöhemmin, ehkä huomenna, ehkä ei koskaan...

Seuraavana aamuna heräilimme verkkaisesti huonosti nukutun yön jälkeen, ainoastaan Ellu kehui nukkuneensa paremmin kuin kertaakaan reissulla. Aamupäivä kulutettiin snorklailemalla lahden kirkkaissa vesissä sekä käymällä jutustamassa lahteen sattumalta osuneen Lady Cassandran miehistöä. Hekin olivat yrittäneet Levithalle mutta lapsen alkaessa voida pahoin käntyneet Emboreiosiin. Kohtalon ivaako? Me lähdimme jatkamaan matkaamme kohti pohjoisen Lerosta ja Lipsoa.

Emboreios, Kalymnos:
http://maps.google.com/maps?q=37+02+41,%2B26+55+49+(Emboreios)&t=k&z=14

Penelope Ottomaanien maassa

Penelopen tarinassa avattiin uusi kirja kun Kosilla vietetyn huoltotauon jälkeen päätimme lähteä tutkimaan mitä itäisen naapurimaan Turkin Bodrum kaupungilla olisi tarjottavanaan. Kävimme tullaamassa itsemme ulos Kreikasta Kosin keskustassa rajavartiostossa. Kosin marinan pesulaan aamulla viedyt pyykit jäivät sinne hyvään talteen pestyinä ja kuivattuina kun hakijamme myöhästyivät ratkaisevat 5 minuuttia pesulanpitäjän iltapäiväsiestan alkamisesta. No, eihän täällä tarvitse muuta päällepantavaa kuin uimahousut ja aurinkorasvaa, joten lähdimme matkaan ilman puhtaita vaihtovaatteita.

11 nm purjehdus Bodrumiin kesti n.2 tuntia reippaassa sivumyötäisessä. Bodrumin marina on isompi kuin Kosin ja tarjoaa hyvät palvelut hintaan n.40e/yö (riippuen veneen koosta). Marina sijaitsee kaupungn keskustassa, joten sieltä on lyhyt matka nähtävyyksiin kuten Bodrumin linna ja antiikin 7 ihmeeseen kuuluneen Mausoleumin rauniot, sekä ostoskaduille.

"Uusi lehti" Penelopen tarinassa oli käytännössä Transit log for Turkish ports, joka piti ensin ostaa marinasta n.40e hintaan ja johon piti hakea 4 leimaa erinäisiltä viranomaisilta ympäri Bodrumin sataman lahtea ennen kuin Penelopen tullaus Bodrumiin olisi selviö. Sataman viranomaiset suosittivat agentin (ei 007) hankkimista leimojen hakemiseen mutta tarkan markan miehinä + tapaamamme suomalaisn naisen suosittelemana päädyimme hommaamaan tarvittavat leimat itse. Päällikkömme lähti hoitamaan työtä käskettyä mutta huonoin tuloksin. Papereihin tarvittiin terveystarkastajan, passi'poliisin', tulliviranomaisen sekä satamamestarin leimat. Suurin osa viranomaisista oli päiväkaffella läheisissä kahviloissa, joista heitä ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Paikalle eksyneen suomamalaisen Lady Cassandran emäntä lupasi yrittää leimoja papreihimme, mutta huonoin tuloksin. Päädyimme kuitenkin vaihtamaan Lady Cassanran miehistönkanssa mielipiteitä Turkissa purjehtimisesta. He suosittelivat avoimin sydämin, vuosien kokemuksella Turkin rannikkoa purjehduskohteena ja kertoivat monia kokemuksia Turkin lahtien vieraanvaraisista tavernoista ja eksoottisista uimalahdista. Leimat papereihin hommattiin vasta seuraavana päivänä ja lähes sama rumba olisi edessä kun lähtisimme pois satamasta ja Turkista. Paperien pyörittelyn viemän ajan (useita tunteja) vuoksi kanattaisi Turkin vierailuista tehdä usean päivän mittaisia.

Turkin upeankuuloisista purjehdusmahdollisuuksista huolimatta päätimme palata Kosille hakemaan pyykkejämme jo päivän visiitin jälkeen. Takaraivoon jäi kuitenkin kaipuu tutustumaan Turkin rannikon purjehduskohteisiin. Purjehdusmaastoltaan Turkki eroaisi Kreikasta tarjoamalla pelkästään mantereensa rannikkokohteita Kreikan saarikohteiden sijaan. Muut eroavaisuudet jäävät selvitettäviksi tulevilla seikkailuilla.

Bodrum:

http://maps.google.com/maps?q=37+02+06,%2B27+25+48+(Bodrum)&t=k&z=14

Elefanttisaarelta tulivuorisaarelle

Rodoslaisten rosvottua rahamme päätimme häipyä vähäksi aikaa turistirysistä ja suuntasimme kohti Tiloksen saarta. Alkumatka sujui hyvin vastatuulesta huolimatta mutta Symin kohdalla tuuli muuttui liian vastaiseksi. Osa miehistöstä olisi halunnut jo luovuttaa ja kääntää veneen kohti jo tutuksi tullutta Symin satamaa. Päällikkötasolla tehtiin kuitenkin päätös, että Tilokselle mennään keinoja kaihtamatta. Päädyimme siis laiskan purjehtijan ratkaisuun ja nostimme rauta-genoan (=käynnistimme koneen) ja puksuttelimme muutaman tunnin vastatuuleen Tilokselle. Matkaa Rodokselta Tilokselle tuli 47nm.

Tilos on mukavan rauhallinen pikkusaari, joka tunnetaan myös elefanttisaarena. Emme kuitenkaan nähneet elefanteista tai tarkemmin mastodonteista vilaustakaan, kun ovat kuolleet sukupuuttoon yli 6000 vuotta sitten. Veneilijälle Tilos tarjoaa mukavan pikkusataman, jonka välittömästä läheisyydestä löytyy tavernoja, pieniä kauppoja ja uimaranta.

Tässä vaiheessa matkaa oli aika hylätä alkuperäinen matkasuunnitelma. Purjehtiminen länteen Astypalaijalle ja Santorinille ei onnistuisi vallitsevien länsi-luode tuulien takia. Päätimmekin vaihtaa reittisuunnitelman kohti pohjoista ja Nisiroksen tulivuorisaarta. Rantauduimme Nisiroksen Mandraki satamaan lokimittarin näyttäessä 20,74nm. Mandraki on yhteysalussatama ja hieman huono valinta huviveneilijöille yhteysalusten aiheuttaman aallokon ja melun vuoksi. Lisäksi varsinainen kylä on hieman kauempana satamasta, tosin täysin kävelymatkan päässä. Parempi satama huviveneilijöille on hieman idempänä sijaitsevan Paloin kylän satama, joka on rauhallisempi ja jossa palvelut ovat lähempänä. Vuokrasimme Mandrakista avoauton(35e) ja mopon (10e), joilla oli mukava ajella saaren mutkateitä tutustumaan tulivuoreen ja saaren pikkukyliin. Nisirokselta matka jatkui kohti Kosia.

Tilos:

http://maps.google.com/maps?q=36+25+02,%2B27+23+14+(Tilos)&t=k&z=14

Nisiros:

http://maps.google.com/maps?q=36+36+47,%2B27+8+22+(Nisiros)&t=k&z=14

Muista kysyä hintaa (ennen kuin tilaat ravintolamestarin suosittelemaa ruokaa)

Symillä teimme iltakävely pienen kylän rantakaduilla, joille ravintolat, hotellit ja muut palvelut ovat keskittyneet. Satamassa oli myös yksi megaluokan huvijahti Trinity, siis kokoluokkaa jollaista suomesta ei löydy.

 

Aamulla teimme kävelyretken uimarannalle. Ennen poislähtöä kävimme vielä maksamassa laiturimaksun 5,85 euroa.

 

Symiltä matka jatkui kohti reissun suurinta saarta Rodosta. 22nm matka joutui sujuvasti myötätuulessa. Rhodoksen satama oli lukemiemme varoitusten mukaisesti täynnä, mutta löysimme paikkamme Mandraki-lahden länsirannan ponttoonilaiturin päähän tunkemalla. Laituri oli melko huonokuntoinen eikä satamakirjan lupaamia vesi- tai sähköyhteyksiä laiturilta enää löytynyt. Vastarannan vieras/chartervenelaiturilla oli ilmeisesti paremmat palvelut kun sinne ei enää mahtunut.

 

Illalla kävelimme viereiseen vanhaan kaupunkiin, joka on maailmanperintökohde ja maailman suurin jäljellä oleva keskiaikainen kylä. Kylä oli kyllä varsinainen tyristirysä ostoskatuineen ja ravintoloineen. Kebabkioskin kreikkalainen salaatti ja kana-gyrokset täyttivät jälleen kerran hienostuneeseen kreikkalaiseen ruokaan tottuneet makuhermomme. Yöksi nuoriso-osastomme suunnisti pohjoismaalaisten, engelsmannien ja muiden sivistyneiden örvellyskansojen täyttämälle baari/diskokadulle. Muutama tunti kului rattoisasti divaanilla maaten virvokkeita ja vesipiipun pehmeän-makeita henkosia maistellen.

 

Seuraava päivä oli saaripäivä ja päätimme mopoilla Lindoksen temppelikaupunkiin. Mopot vaihtuivat vuokraamossa kuitenkin avoautoon, jolla > 50km matka pitkin runsasliikenteisiä Rodoksen teitä oli varmasti mopoilua miellyttävämpää. Lindoksesta löytyi sokkeloinen kreikkalaiskylä sekä "vuoren" huipulle rakennetun ikiaikaisen temppelin rauniot.

 

Illalla suunistimme taas vanhaan kaupunkiin syömään. Valitsimme Lonely planetin suositteleman, paikalliseksi harvinaisen rauhallisen ravintolan, jonka isännän suosittelemana päätimme ottaa ravintolan kaikkia alkupaloja sisältävän annoksen, ikään kuin koemaistajaisina kreikkalaisiin makuihin. Pääruoka valittaisiin sitten myöhemmin. Pitkähkö odottelumme palkittiin ensin kreikkalaisella salaatilla ja sitten pöydät lähes täyttäneellä kahdella tarjottimella erilaisia kreikkalaisia ruokia. Pöydässä oli mustekaloja, munakoisoa, perunamuussia, papumuhennosta, tzatsikia, lohta, juustoa, simpukoita, lampaanjauhelihapihvejä jne. jne. Olimme enemmän kuin tyytyväisiä erilaisten hienojen makujen sekamelskaan. Innostuimme vielä filosofoimaan naapuripöydäsä istuneen ravintolan isännän kanssa maailman menosta sekä työn merkityksestä. Alkupalat riittivät täyttämään vatsamme mutta isäntä tarjosi meille vielä ilmaisen hedelmiä ja kermavaahtoa sisältäneen jälkiruokatarjottimen. Ilta huipentui siihen, että lasku tuotiin pöytään. Hyvän tahdon eleenä isäntä antoi meile 50 euroa alennusta eikä maksetavaksi jäänyt kuin 200 euroa ja se on 5 hengen alkuruoista varsin kohtuu hinta - vai onko?

 

Rodos:

http://maps.google.com/maps?q=36+27+04,%2B28+13+53+(Rodos)&t=k&z=14

Hippokrateen saarelta Poseidonin nymfivaimon saarelle

Ilmeisesti matkajännitys/lentopelko oli niin suuri, että päällikkömme puraisi lentokoneen lähtökiidossa yhden hampaansa irti. Irtohampaan ansiosta vietimme ensimmäisen lomapäivän pyöräillen ja mopoillen Kosin saarella. Kävimme mm. Asklepeionin, parantamisen jumalan, temppelin raunioilla, paikassa, jossa ihmisiä on parannettu Hippokrateen oppien mukaan antiikin ajoista asti. Hippokrates syntyi ja opetti Kosin saarella.

Maanantaiaamuna päällikön hammas operoitiin paikallisella hammaskirurgilla ja olimme valmiita purjehdukseen. Veneemme majaili Kosin marinassa, joka tarjosi erittäin hyvät palvelut kauppoineen, suihkuineen ja vessoineen.

Ensimmäinen purjehduksemme suuntautui Symin saarelle. Purjehdusreittimme hiveli Turkin rannikkoa ja odotimme koko päivän Turkin rannikovartioston vierailua veneellämme, mutta turhaan. Tuuli oli väliin reipastakin > 30knots mutta reivaamallahan siitä selvitään.

Ensimmäisen purjehduspäivän kunniaksi miehistömme ensikertalainen suoritti pakolliset meritautiharjoitukset samalla kun muut keskittyivät grillaamaan nahkaansa paahtavassa auringossa. Illaksi päädyimme pienen, idyllisen Symin satamaan. Satamaa ympäröivälle kaupungille antavat ilmeensä kauniit, neoklassiset rakennukset. Matkaa Kosin ja Symin välille tuli 43,92 nm.

Kos marina:

http://maps.google.com/maps?q=36+53+5,%2B27+18+1+(Kos)&t=k&z=14

Symi:
http://maps.google.com/maps?q=36+37+0,%2B27+50+3+(Symi)&t=k&z=14

Tusinasaarten kutsu

Kolme päivää ennen matkalle lähtöä alkaa Tusinasaarten kutsu tuntua vastustamattomalta. Kun uni ei tule silmään, voi aina tunailla tätä blogia sekä suunnitella matkakohteita ja mahdollista purjehdusreittiä. Tusinasaarten eli Dodekanesian nimihän tulee alueen 12 pääsaaresta Astypalaia, Kalymnos, Karpathos, Kassos, Kastellorizo, Kos, Leros, Nisyros, Patmos, Rodos, Symi ja Tilos. Eli tutustumiskohteita alueella ainakin riittää. Alueelta on tietysti mahdollista poiketa myös muualle esimerkiksi länteen Kykladeille.

Piirsin sivun oikeassa reunassa näkyvälle kartalle mahdollisia käyntikohteita sekä yhden mahdollisen purjehdusreitin Kos-Symi-Rodos-Tilos-Astypalaia-Santorini-Levitha-Lipso-Samos-Leros-Kos. Reitti kattaa lähes kaikki Tusinasaaret sekä vielä Santorinin, joten on todenäköisesti turhan optimistisesti suunniteltu. No, kun kerran lomalle ollaan menossa ja purjehdusta tehdään luonnon ehdoilla, niin realistista on todeta, että reissulla tullaan käymään niissä kohteissa joihin tuuli meidät kuljettaa (ja minne miehistö lopulta haluaa). Tarkoituksena on reissun jälkeen pirtää kartta kuljetusta reitistä ja lisätä se tuon suunnittelukartan alle.

Tekniikasta kiinnostuneille:
Piirsin kartan Googlen My Maps työkalulla (http://maps.google.com/, vaatii rekisteröitymisen) , jonka jälkeen muokkasin sen tässä blogissa julkaistavaan muotoon My Maps Plus sivustolla (http://www.mymapsplus.com, vaatii rekisteröitymisen), jonka jälkeen lisäsin My Maps Plussan tekemän HTML-koodinpätkän blogin sivupohjaan. My Maps Plus osaa mm. laskea piirrettyjen reittien pituudet, mutta vain kilometreinä ja tavallisina maileina, joten jouduin itse laskemaan matkat merimaileina (nm) ja sitten lisäämään ne My Mapsissa reitteihin ja muokkaamaan kartan taas My Maps Plus palvelussa ja...